Kuparipeptidi (GHK-Cu) on bioaktiivinen yhdiste, jolla on sekä lääketieteellistä että kosmeettista arvoa. Amerikkalainen biologi ja kemisti Dr. Loren Pickart löysi sen ensimmäisen kerran vuonna 1973. Pohjimmiltaan se on tripeptidi, joka koostuu kolmesta aminohaposta – glysiinistä, histidiinistä ja lysiinistä – yhdistettynä kaksiarvoiseen kupari-ioniin. Koska kupari-ionit näyttävät vesiliuoksessa sinisiltä, tätä rakennetta nimettiin "siniseksi kuparipeptidiksi".
Ikääntyessämme kuparipeptidien pitoisuus veressämme ja syljessämme vähitellen vähenee. Kupari itsessään on elintärkeä mineraali, jolla on olennainen rooli raudan imeytymisessä, kudosten korjaamisessa ja lukuisten entsyymien aktivoinnissa. Kuljettamalla kupari-ioneja GHK-Cu osoittaa huomattavia korjaavia ja suojaavia kykyjä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että se voi tunkeutua dermikseen stimuloiden kollageenin ja elastiinin tuotantoa. Tämä ei ainoastaan paranna ihon kimmoisuutta ja silota hienoja juonteita, vaan tarjoaa myös merkittäviä korjaavia vaikutuksia herkälle tai vaurioituneelle iholle. Tästä syystä siitä on tullut laajalti käytetty ainesosa premium-ikääntymistä ehkäisevissä ihonhoitotuotteissa, ja sitä pidetään keskeisenä molekyylinä ihon ikääntymisen hidastamisessa.
Ihonhoidon lisäksi GHK-Cu:lla on erinomaisia hyötyjä myös hiusten terveydelle. Se aktivoi hiustupen kasvutekijöitä, edistää päänahan aineenvaihduntaa, vahvistaa juuria ja pidentää hiusten kasvusykliä. Siksi sitä löytyy usein hiustenkasvua edistävistä valmisteista ja päänahan hoitotuotteista. Lääketieteellisestä näkökulmasta sillä on osoitettu olevan tulehdusta estäviä vaikutuksia, haavan paranemispotentiaalia ja se on jopa herättänyt tutkimuskiinnostusta syöpään liittyvissä tutkimuksissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että GHK-Cu-kuparipeptidi edustaa merkittävää tieteellisen löydön muutosta käytännön sovelluksiksi. Yhdistämällä ihon korjaus-, ikääntymisen vastaiset ja hiuksia vahvistavat hyödyt se on muokannut sekä ihonhoito- että hiustenhoitotuotteiden koostumuksia ja siitä on tullut yhä tärkeämpi ainesosa lääketieteellisessä tutkimuksessa.
Julkaisuaika: 29.8.2025